Rasismin piilevät muodot

Yhdysvalloista alkunsa saanut rasismin vastainen liikehdintä on jatkunut kuluvan kesän aikana. Käsittämätön hengen riistäminen pidätystilanteessa nostatti alkuvaiheessa kauhistelua Yhdysvaltojen rasismiin liittyvistä ongelmista, mutta ensireaktion laannuttua katseita on hiljalleen käännetty myös kotimaan tilanteeseen. Poliisin suhteen tilanne on todettu ainakin huomattavasti paremmaksi kuin vertailukohteena toimivassa Yhdysvalloissa, vaikka suomalainenkin poliisi profiloi asiakkaitaan etnisyyden perusteella. Tämä selviää Helsingin yliopiston Pysäytetyt-tutkimuksesta vuodelta 2018.

Etninen profilointi on esimerkki rakenteellisen rasismin olemassaolosta. Se ei tarkoita huutelua, idioottimaisia twiittejä, tai muuta yksilöiden välillä tapahtuvaa solvaamista, vaan liittyy esimerkiksi työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa piileviin rasistisiin käytänteisiin. Rakenteellinen rasismi on yleensä piilevää myös sitä toteuttaville henkilöille. Saatamme olla tietoisesti suvaitsevaisia, mutta toimia kuitenkin vähemmistöjä syrjivällä tavalla. Nämä syrjimisen muodot tulevat näkyviksi lukuisten Suomessakin toteutettujen tutkimusten kautta. Toisena esimerkkinä mainittakoon keväällä julkaistu erilaisten etnisten ryhmien työllistymistä tarkasteleva Kotona Suomessa -hankkeen raportti, jossa todetaan työpaikan saamisen olevan vaikeaa varsinkin Afrikasta ja Lähi-idän alueelta saapuville. Mahdollisesti siis myös minulla on rasistisia taipumuksia. Miksi näin on?    

Filosofi William Jamesin mukaan arviomme asioista riippuvat niistä tunteista, joita ne meissä herättävät. Yrittäessämme arvioida meille outojen asioiden arvoa, mukaan luettuna meistä jollakin tavalla eroavat ihmiset, olemme auttamattoman sokeita. Siitä johtuu mielipiteittemme typeryys ja epäoikeudenmukaisuus, kun otamme kantaa meille vieraiden ihmisten arvoon ja olemukseen. Myös psykologi Jennifer Kubota on kollegoineen tutkinut tunteiden yhteyttä rasismiin artikkelissa ”Neuroscience of Race”. Artikkelista selviää rotuun liittyvien uskomusten paikantuvan sellaiselle alueelle aivoissa, joka kontrolloi pelkoa.

Lisää näyttöä mielemme tiedostamattomasta toiminnasta antaa Yhdysvalloissa kehitetty IAT-testi (the implicit association test). Pähkinänkuoressa testi toimii seuraavasti: sinua pyydetään lajittelemaan tummaihoiselle tyypillisiä nimiä ja positiivisia adjektiiveja sarakkeeseen A, ja vaaleaihoiselle tyypillisiä nimiä ja negatiivisia adjektiiveja sarakkeeseen B. Hetken päästä toiminta toistetaan, mutta tällä kertaa negatiiviset adjektiivit yhdistetään tummaihoiselle tyypillisten nimien kanssa samaan sarakkeeseen. Molemmilla kerroilla sinun pitää tehdä tehtävä mahdollisimman nopeasti ja tarkasti. Testi osoittaa, että positiivisten adjektiivien ja vaaleaihoisuuden yhdistäminen tapahtuu helpommin länsimaalaisille koehenkilöille.

Ongelma näyttäisi edellä sanotun perusteella olevan siinä, että arvioidessamme meille tuntemattomia asioita, kuten meille vierasta etnistä ryhmää, osin tiedostamaton mekanismi mielessämme vaikuttaa arvioomme. Tämä vääristymä on kuin illuusio, eli havaintoharha, joka voi laueta huolimatta tietoisesta asenteestamme vähemmistöihin. Mitä tästä pitäisi ajatella? Tulisiko esimerkiksi moittia henkilöä, jonka toimintaan tällainen vääristymä vaikuttaa? Hän on kuitenkin autuaan tietämätön toimiensa vaikuttimista.    

Ajatellaan asiaa vertaamalla sitä tutumpaan havaintoharhaan. Katsoessasi veteen upotettua keppiä, se näyttää vinolta. Huomaat havaintoharhan nostamalla kepin vedestä. Kepin tapaan meidän on mahdollista tulla tietoiseksi myös mielemme aiheuttamista vääristymistä, ja mahdollisuus asian korjaamiseen avautuu. Edelleen keppiesimerkkiin verraten voitaisiin sanoa, että jos väität keppiä vinoksi vielä harhan huomattuasikin, niin olet moitteesi ansainnut. Harhan korjaaminen ei ole kuitenkaan yhtä yksinkertaista kuin keppiesimerkissä. Mitä voisimme tehdä?  

Voisimme aloittaa tutustumalla tehtyihin tutkimuksiin, ja ottamalla ne huomioon etenkin kriittisissä tilanteissa, ja elämänvaiheissa. Esimerkiksi työhaastattelija voisi pysähtyä rauhassa tarkastelemaan myös pelon ja epäluottamuksen tunteita herättäviä hakemuksia antaen illuusiolle aikaa hälvetä. Koulumaailmassa opettajille, opinto-ohjaajille ja muille vaikuttavassa asemassa oleville tulisi tarjota mahdollisuuksia omien ajattelun vääristymien kriittiseen tarkasteluun, joka mahdollistaisi niistä keskustelemisen myös oppilaiden kanssa. Piileväkin rasismi on kitkettävissä, mutta se ei tapahdu itsestään.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: